Tämänkertaisessa artikkelissa APIen mahdollisuuksista liiketoiminnalle ja erityisesti kaupan alalla kertoo vierasbloggaajamme, API- ja alustatalouden asiantuntija ja tietokirjailija Jarkko Moilanen. Jarkko on IT-alan vaikuttaja ja intohimoinen tutkija, joka käy luennoimassa ja kouluttamassa API-taloudesta, vastaa Platform of Trust -alustan kehittäjäkokemuksesta ja on myös perustanut aiheen ympärille useita avoimia yhteisöjä. Lisäksi Jarkko kirjoittaa päivittäin API-taloudesta 100DaysDX.com -sivustolle.
APIt eli avoimet ohjelmointirajapinnat mahdollistavat liiketoiminnan kasvun sellaisilla uusilla tavoilla, jotka eivät aikaisemmin ole olleet mahdollisia. Tyypillisimpiä ovat erilaiset kumppanirajapinnat toisten yritysten ja alustojen kanssa, joissa eri sovellusten tai ohjelmien kesken vaihdetaan dataa. APIen avulla palveluita siis liitetään yhteen. Rajapinta itsessään voi olla myös myytävä tuote.
API-talous on alustatalouden pohja
Vaikka tietämys ja kiinnostus API-taloudesta on viime aikoina lisääntynyt paljonkin, on alustatalous terminä edelleen tunnetumpi. Alustataloutta ei kuitenkaan ole olemassa ilman API-taloutta, joten pelkästä alustataloudesta puhuminen on varsin lyhytnäköistä. Esimerkiksi Netflix, Uber ja Airbnb pyörivät kumppanirajapintojen päällä. Rajapintojen kautta on mahdollista ymmärtää alustatalouden toimintamallia.
Kumppanirajapintoihin liittyy valtavaa liiketoimintapotentiaalia, joissa omat tuotteet päätyvät myytäviksi toisen ekosysteemin kautta - eli yhteys tehdään kahden markkinatoimijan välillä. Yksi tunnetuimpia ja menestyneimpiä rajapintatuotteita ja -yrityksiä on maksuratkaisuja tarjoava Stripe, jonka rajapintaan itsensä kytkemällä verkkokaupan kaikki maksuliikenne hoituu itsekseen. Kyseessä on siis rajapintapohjainen ratkaisu, johon kytkeytyminen ei muuten ole mahdollista. Sen avulla kaikki monimutkaisuudet, kuten ostajamaan lainsäädäntö tai erilaiset pankkiyhteydet on saatu välistä pois. Siten väärinkäytösten esto ja riskien hallinta on nostettu korkealle tasolle.
Onnistuneet API-talousratkaisut toimivat jo alustan tavoin. Viimeisen parin vuoden aikana kiinnostus on lisääntynyt huomattavasti, ja pikkuhiljaa onkin alkanut ilmestyä tuotteistettuja rajapintoja: ei siis enää vain tekniikkaa, vaan jo tuotteita. Myös dokumentaatiota löytyy jo kohtuullisesti, mutta yksi suuri puute on, ettei rajapintaa voi ottaa käyttöön itsepalveluna. Kaikki menestyneet rajapinnat toimivat kuitenkin sillä periaatteella, että niiden käytön saa itsenäisesti aloitettua ottamatta yhteyttä yritykseen tai sen myyntiin. Näin omalle organisaatiolle ei myöskään tule lisää mitään ylläpidettävää, mikä laskee kynnystä rajapinnan käyttöönottoon.
Tämä toimintamalli on Suomessa vielä kohtuullisen tuntematon. Toki softakehittäjät ovat vihkiytyneet asiaan jossain määrin, mutta liiketoimintapuolella asia voi olla vielä uusi. Tämä johtunee siitä, että API-talous on saanut lähtölaukauksen teknologiaterminä, joten luonnollisesti alan asiantuntijat ovat ottaneet siitä kopin ensimmäisenä. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää saada API-taloudelle tunnettuutta liiketoiminnassa työskentelevien parissa. API-taloudessa piilee huikea liiketoimintapotentiaali. API-talous 101 -kirja kirjoitettiin varsinkin liiketoimintaihmisiä silmälläpitäen.
Kaupan alalle hyötyä – APIen avulla uusia markkina-alueita
Kaupan alalla sovellusten yhdisteleminen APIen avulla vauhdittaa uusille markkina-alueille menoa. Kombinaatioilla voidaan päästä alustoille, joissa on moninkertainen määrä potentiaalisia asiakkaita pelkkään omaan alustaan verrattuna. Mielenkiintoisena esimerkkinä tästä voidaan mainita myös maailman mittakaavassa varsin maltillisen kokoisena toimijana näyttäytyvä suomalainen päivittäistavarakauppaketju Kesko. Keskon kumppanirajapinta verkkokauppajätti Alibaban kanssa mahdollistaa suomalaisten tuotteiden näkyvyyden ja ostettavuuden 700 miljoonalle ihmiselle.
Vähittäiskaupan ohella myös muut toimialat siirtyvät yksi toisensa jälkeen API- ja alustatalouteen. Tästä esimerkkinä rakennetun ympäristön Platform of Trust, joka mahdollistaa muun muassa rakennusten olosuhdetietojen harmonisoinnin, myynnin, uudelleenkäytön ja hyödyntämisen rajapintojen kautta. Alustan avulla hajanainen ja hajautettu data saadaan tuottamaan lisäarvoa asukkaille, isännöitsijöille, rakennusyrityksille ja isännöitsijöille uusien palvelujen muodossa.
Myös uusien ekosysteemien rakentumisessa on valtavaa potentiaalia. Esimerkiksi sykkeenmittauslaitteita valmistava Polar on tehnyt rajapintaa softatalojen suuntaan, jolloin Polar-laitteistolla kerätty data saadaan suoraan siirrettyä Endomondon sovellukseen. Siten API toimii paremman asiakaskokemuksen driverina ja yritykset saavat keskittyä omiin ydintoimintoihinsa. Yhteinen rajapinta tuo yhteen molemmat organisaatiot, tässä tapauksessa Polarin ja Endomondon. Laitevalmistaja saa lisää myyntiä laitteilleen ja sovelluskehittäjä lisää käyttäjiä.
Maksupalveluiden (kuten Stripe) lisäksi toinen tuttu konteksti on verkkokaupat. Esimerkiksi kaikki suosittelutoiminnot ovat erilaiset rajapintojen takana. Ne eivät siis ole suoraan verkkokaupassa kiinni, vaan ehdotukset tehdään asiakkaan ostokäyttäytymisen ja tarjonnan perusteella. Kaupan itsensä ei tarvitse tehdä mitään ja asiakas taas saa itselleen relevantteja suosituksia kaupan valikoimista.
Miten alkuun API-taloudessa?
APIen mahdollisuudet omalle liiketoiminnalle kannattaa ottaa selvityksen alle pikimmiten. Liikkeelle on kuitenkin hyvä lähteä rauhassa. Tutustu ensin jo olemassa oleviin rajapintoihin, niiden arvolupauksiin ja toimintoihin sekä siihen, mitä niiden kautta maailmalla jo saadaan irti. Seuraavaksi edessä on näiden sovittaminen omaan liiketoimintaan ja sen tavoitteisiin.
On myös hyvä selvittää, olisiko markkinoille joku kumppaniyhteys, mistä voisi saada lisämyyntiä ja jota voisi jo lähteä kokeilemaan. Tärkeää on ensin tarkastella omaa toimintaa ulkopuolelta: onko meillä esimerkiksi jokin toiminto, joka on kallis ylläpitää, mitä olemme jo tehneet ja mistä tuoda tuloja tai saada säästöjä.
Sitten kun on opeteltu, mitä APIt ovat, mitä on tarjolla, mistä juuri meidän organisaatiollemme olisi hyötyä ja ehkäpä hankittu muutamista kokemustakin, voidaan lähteä miettimään, olisiko myös omien rajapintojen tekeminen perusteltua. Siinä lähtökohdaksi on hyvä ottaa ensin omien sisäisten APIen tekeminen ja vasta sen ymmärryksen pohjalta lähteä kohti julkista pintaa.
Liikkeelle kannattaa lähteä siis mahdollisimman pienellä riskillä. Silloin ei käy niin, että rajapinta on laitettu jo avoimeksi, mutta oman yrityksen koneisto ei olekaan siihen kaikilta osin valmis. Hätäilemällä päätyy meemiksi sosiaaliseen mediaan. API-talouteen lähteminen vaatiikin organisaatiolta muutoksia kulttuurissa ja toimintatavoissa. Tämä voi kaikkiaan viedä vuosia.
API-talous on kulttuurinmuutos
Suurimmat hyödyt on mahdollista saavuttaa vain niin, että rajapintoja käsitellään ensisijaisesti juuri liiketoiminnan, ei teknologian näkökulmasta. Kyse on uusista, kehittyvistä ja kehitettävistä tavoista synnyttää ja kasvattaa liiketoimintaa. Lähtökohtaisesti kaikki kyllä tekevät rajapintoja, mutta niitä ei vielä osata riittävästi hyödyntää liiketoiminnassa.
API-talouteen loikkaaminen ei siis ole vain uuden teknologian hyödyntämistä, vaan se on mitä suuremmissa määrin yritykselle kulttuurillinen ja toiminnallinen muutos, johon kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja.
Haluatko tietää lisää?
Lue artikkeleistamme, mitä APIt ovat ja mitä hyötyä niistä on liiketoiminnallesi.
APItalisti Jarkko Moilasen asiakastarinoissa taas on kerrottu käytännön esimerkkejä APIen hyödyntämisestä.
