Ohjelmointirajapinnat eli API:t eivät ole vain teknisiä päätöksiä, vaan niillä ohjataan myös liiketoimintaa. API-strategia onkin noussut useissa yrityksissä tärkeään rooliin, olipa kyse sisäisistä tietojärjestelmistä tai kaupallisesta tuotteista.
Ohjelmistorajapintoja on suunniteltu ja hyödynnetty ohjelmistotekniikassa iät ja ajat - mikä niistä nyt tekee niin erityisen tärkeitä? Niiden rooli on ollut uudelleenkäytettävien rakennuspalikkojen edustana toimimisena, jonka niiden toteuttaja sekä käyttäjä tuntee. Nämä piirteet ovat edelleen totta ja toivottavia.
Web-teknologioiden myötä joku kuitenkin muuttui: API:a voi tarjota toteutusteknologiasta ja sijainnista riippumatta kenelle tahansa. Niiden käyttöön ei enää tarvitse edes omaa palvelinta tai edes ajoympäristöä, vaan pelkkä yhteys ja asiakasohjelma riittää. Käyttöluvan ja pääsyn rajapinnan toteuttavaan palveluun voi ostaa kuin minkä tahansa tavaran Ebay:stä.
API:t eivät siis enää olekaan nörttien kuolaamien ohjelmistokomponenttien kiiltäviä karamellipintoja, jotka yritysjohto voi jättää omaan arvoonsa. Ne ovat liiketoiminnallisesti tärkeimpiä strategisia päätöksiä. Bonuksena niillä voi leikata omien nörttien aiheuttamaa kuluerää ja vieläpä mahdollisesti rahastaa toisten palvelukehittäjien nörttejä!
API on avain toimivaan palvelukehitykseen, mutta ennen kaikkea ketterään liiketoimintaan. Taktisesti perustetut Microservice API:t mahdollistavat joustavan palveluiden integroinnin sekä sovelluskehityksen. Enää ei siis tuoteta yksittäisiä ratkaisuja, vaan uudelleenkäytettäviä API-palveluita, joita yhdistelemällä voi jo itsessään luoda ja kehittää uutta. API:t tuovat myös vapauden toteutusteknologioihin ja tätä kautta myös lisäävät toimittajariippumattomuutta. Aiemmin toimitetun taustajärjestelmän voi jopa korvata uudella, vaikuttamatta tuotettuihin palveluihin.
Entä kuinka varma voit olla, ettei nurkan takana kolkuttele organisaatiouudistus, joka vaatiikin aiemmin sisäisinä pidettyjen palveluiden jakamista, jotta saatte tarvitsemanne palvelut tuotettua? Olet jo valmis, mikäli palvelut on valmiiksi tuotettu API:ksi.
Ja kun niitä rajapintoja jo on, niin miksei niillä voisi myös rahastaa? Eihän se vaadi kuin API-avaimien seurannan ja rahastuksen, joka hyvästä API-hallintajärjestelmästä löytyy. Kankeat markkina-analyysit voi unohtaa, kun voidaan ketterästi testata kuinka markkina vastaa. Ohjelmistorajapintojen rikkaus piilee juuri reaktiivisuudessa taktisiin päätöksiin: avaaminen, sulkeminen tai rahastus - sinä päätät.
Omien palveluiden arvoa voi myös kehittää rakentamalla ekosysteemejä partnereiden ja asiakkaiden avulla: julkaistut API:t mahdollistavat jatkokehityksen oman organisaation ulkopuolella. Alkuperäisten sovellusten lisäksi saattaa ilmestyä toinen toistaan mielenkiintoisempia ratkaisuja, jotka lujittavat palveluiden asemaa markkinassa. Palveluhan on juuri niin arvokas kuin sen arvo käyttäjilleen, olivatpa ne organisaation sisältä tai ulkoa. Myös taustajärjestelmien lähdekoodin avaaminen saattaa avata uusia taktisia polkuja ekosysteemin kehittymiselle.
Liiketoiminnan pohjaaminen API-strategiaan ei varmasti ole kaikille järkevää. On kuitenkin selvää, että omien palveluiden digitalisaatio ei ole suoraviivainen tie, jolla tehtäisiin aina vain oikeita päätöksiä. Ilman API:a väärä ratkaisu on usein arvoton. Ohjelmointirajapintojen avulla tuotetuille palveluille voidaan keksiä yhä uusia taktisia liiketoimintamalleja, koska se on helppoa ja halpaa.
Ota haltuun myös muut ohjelmointirajapintoja käsittelevät sisältömme:
http://thenextweb.com/entrepreneur/2013/09/15/why-you-probably-dont-need-an-api-strategy/
Various speakers on #APIDaysNordic Conference 18.-19.5.2016