Sote-alan tiedonhallinta ansaitsee kunnon kehitysbuustin

Vuoden 2020 alussa julkinen hallinto sai tiedonhallinnan kehittämiseen selvät raamit ja joukon määräaikoja uudesta laista. Vaikka tiedonhallintalaki tuli tarpeeseen, sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta se tuli voimaan todella tiukkaan aikaan – kuinka tiedonhallintamallin laatimisille löytyy sen vaatima ja ansaitsema aika?

Vaikka budjetti on tiukalla ja aika kortilla, tiedonhallinnan kehittämisessä ei kannata puikahtaa aidan matalimmasta kohdasta. Miksi siis tiedonhallintaa kannattaa juuri nyt kehittää, eikä tyytyä minimivaatimusten täyttämiseen?

Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla kohentaa tiedon saatavuutta ja tietoturvaa

Tiedonhallintalaki antaa muutamia hyvin selkeitä tehtäviä terveydenhuollon organisaatioille. On perustettava esimerkiksi tiedonhallintayksikkö ja laadittava tiedonhallintamalli. Täytyy määritellä vastuita ja päivittää ohjeistuksia. Lisäksi pitää huolehtia henkilöstön kouluttamisesta tarpeen mukaan ja päivittää työvälineitä, jos ne ovat vanhentuneet. Laki koskettaa sairaanhoitopiireissä muun muassa tietohallintoa, arkistointia ja henkilöstöhallintoa.

Laki ei kuitenkaan ole perimmäinen syy sille, miksi tiedonhallintaa kehitetään. Hyvä, onnistunut tiedonhallinta auttaa hallitsemaan ja kesyttämään kaaosta, johtamaan ja kohdistamaan resursseja, kehittämään digilähtöisiä mutta tietoturvallisia palveluita, ja varmistamaan monella muulla tavalla, että ICT tukee merkityksellistä tekemistä.

Nämä haasteet ovat luultavasti tuttuja jokaiselle terveydenhuollon organisaatiolle:

• ongelmat tiedon oikea-aikaisessa saatavuudessa
• sekava integraatioarkkitehtuuri ja tiedonsiirron vastuu
• tietoa voi kadota matkalla järjestelmästä toiseen
• hämärä tiedon omistajuus
• kansallisiin järjestelmiin integroitumisen vaikeus ja monimutkaisuus
• potilastietojen tietoturvan heikkojen lenkkien löytäminen näkymättömistä.

Kun tiedonhallintaa kehitetään oikein ja kokonaisarkkitehtuurista käsin, kaikkiin mainittuihin haasteisiin saa helpotusta. Silloin lain hyödyt eivät rajoitu hallintokabinetteihin, vaan tuntuvat jokapäiväisessä työssä ja näkyvät myös asiakkaille.

Lisää ratkaisuja sote-alan tiedonhallintapulmiin blogitekstissä: Sotealan tietojärjestelmissä tiedonkulku kompuroi – näin se ratkaistaan

8 syytä panostaa tiedonhallintaan terveydenhuollossa

Miksi terveydenhuollon pitäisi kehittää tiedonhallintaa vielä vähän enemmän kuin lain silmissä olisi välttämätöntä? Tässä kahdeksan syytä:

1. Saat järjestystä järjestystä organisaatiosi kaaokseen.
2. Tiedät, kenellä on vastuu mistäkin tiedosta.
3. Voit ohjata toimintaa oikean tilannekuvan ja ajantasaisen tiedon pohjalta.
4. Leikkaat manuaalityön määrää ja laajuutta.
5. Osaat tehdä valistuneita päätöksiä.
6. Säästät rahaa ja aikaa ongelmanratkaisussa ja ylläpidossa.
7. Parantunut tiedonkulku ja käytettävyys tietojärjestelmissä tehostavat hoitohenkilöstön työtä.
8. Hoitotyön turvallisuus lisääntyy niin henkilöstön kuin potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta

Nämä ovat vain muutamia poimintoja tiedonhallinnan eduista.

Tiedonhallinnan kehittäminen on välttämätöntä, ja uhan sijasta selvä mahdollisuus. Hyvin määritelty arkkitehtuuri ja integraatioiden kehittäminen helpottaa hoitohenkilöstön työtä, vähentää riskejä ja parantaa laatua.

Nyt kun laeista ja muista velvoitteista on puhe, niin täältä voit lukea saavutettavuusdirektiivistä julkisen hallinnon organisaatioissa.

Kiinnostaako sosiaali- ja terveysalan tietopaketti tiedonhallinnasta?

Ei ole helppoa kehittää tiedonhallintaa isoissa, monimutkaisissa ja valitettavasti myös siiloutuneissa organisaatioissa. Olemme koostaneet oppaan, josta voit lukea muutaman terävän ja käytännön elämässä testatun vinkin. Vinkkien avulla tiedonhallinnan kehittäminen sujuu paremmin ja saatte oikeita, arjessa tuntuvia hyötyjä.

Poimi ratkaisuja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiseen!