Tämä ei ole uutinen: lääkärit ja hoitajat käyttävät nykyään yli puolet työajastaan tietokoneella. Lisäksi hitaat tietojärjestelmät kuormittavat hoitohenkilöstöä. On siis aika puhua siitä, miten tietojärjestelmien kehittäminen kytkeytyy ajankäyttöön ja työhyvinvointiin. Tietojärjestelmiä ei nimittäin tarvitse kehittää kokonaan uusiksi, koska iso ongelma eli tiedonkulku paranee myös kevyesti ja kustannustehokkaasti.
Jos työpaikalla kiroillaan tietokoneelle, potilasturvallisuus ei ainakaan parane
Potilasturvallisuus on monisäikeinen asia. Sitä varten on määritelty koko joukko tarkkoja toimintatapoja ja otettu käyttöön työkaluja. Lisäksi jokaisella työntekijällä on yksilönä vastuu potilasturvallisuudesta.
Laadukas hoito ja diagnostiikka ovat eräitä pitkiä säikeitä, mutta suuressa roolissa on myös potilastiedot. Toisin sanoen niiden säilyttäminen, muuttumattomuus ja etenkin saatavuus oikeille ihmisille oikealla hetkellä. Lääkäreistä nimittäin jopa kolmannes kokee, että potilastietojärjestelmät voivat vaarantaa potilasturvallisuuden.
Jos tietojärjestelmät ja digitaaliset työkalut eivät ole ajan tasalla, pääsee syntymään esimerkiksi tällaisia tilanteita:
- Palvelin kaatuu ja valvontajärjestelmä pettää, eivätkä lääkitystiedot kulje järjestelmästä toiseen.
- Lääkäri ei pysty havainnoimaan ja kuuntelemaan potilasta täysin keskittyneesti, jos hän joutuu samalla tappelemaan koneen kanssa kirjatakseen potilaan tietoja ylös. Potilas saa väärän diagnoosin, koska lääkäriltä meni yksi potilaan kuvaamista oireista ohi.
- Uusi hoitaja ei osaa käyttää täysin erilaista järjestelmää ja tulee vahingossa merkinneeksi kiireettömäksi potilaan, joka kuuluisi hoitaa kiireellisenä.
- Päivystyspotilas saa allergisen reaktion, koska kotipaikkakuntansa ulkopuolella tieto hänen lääkeaineallergioistaan ei näkynyt hoitohenkilöille, eikä hän itse shokissa pystynyt asiasta kertomaan.
- Potilaan arkaluontoisia sairaskertomuksia pääsee tarkastelemaan henkilö, joka ei osallistu hänen hoitoonsa. Kestää kauan, ennen kuin virhe tulee ilmi.
Tietojärjestelmät ja tietokannat on luotu helpottamaan ja nopeuttamaan työtä, mutta jos ja kun ne eivät toimi täysin moitteettomasti, seuraukset voivat olla huomattavasti vakavammat kuin monessa muussa toimistotyössä. Olisi katastrofi, jos järjestelmät kaatuisivat ja yllättäen potilasturvallisuus olisikin paperilappujen, puheluiden ja huutelun varassa.
Hitaan järjestelmän odottelu kuluttaa pinnaa ja hyvinvointia
Jokainen sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä tietää, miten tärkeitä digitaaliset välineet ovat. Tieto siitä, millaista vahinkoa potilastietojärjestelmien toimimattomuus voi aiheuttaa, stressaa.
Hoitotyö on muutenkin valitettavan usein stressaavaa. Monet asiat heikentävät työhyvinvointia, kiireestä, väkivallan uhasta ja vuorotyöstä lähtien. Lääkärien, hoitajien ja muiden tärkeää ja arvokasta hoitoalan työtä tekevien ei kuuluisi joutua sietämään ikäviä työoloja.
Tutkimusten mukaan juuri tietojärjestelmät – etenkin hitaat ja vaikeakäyttöiset sellaiset – kuormittavat sekä lääkäreitä että hoitajia. Hitauden ja vaikeakäyttöisyyden takia lääkärin on esimerkiksi vaikea saada tiedoista sellaista yhteenvetoa kuin hän kaipaisi, hoitajilla taas kuluu paljon aikaa ja hiiren klikkauksia yksinkertaisiinkin merkintöihin.
Lääkärien ei pitäisi joutua huolehtimaan siitä, kaatuuko järjestelmä ruudulla juuri silloin, kun edessä istuu huolestunut potilas. Hoitajien ei pitäisi joutua tarkistamaan moneen kertaan hoidettavan lääkeaineallergioita. Järjestelmien täytyy palvella salamannopeasti ja tuoda tiedot tarvitsijalle, kun tämä sitä pyytää.
Meillä on suunnitelma, kuinka tätä ongelmaa lähdetään ratkomaan.
Tämänkin vyyhden voi selvittää vaivattomasti
Sotealalla vilisee järjestelmiä, ohjelmistoja ja erilaisia toimintatapoja. Voiko näin säännellyn alan ongelmia oikeasti ratkaista vaivattomasti?
Monen haasteen ja ratkaisun välissä mörkönä on yleensä puuttuva raha. Sairaanhoitopiirit säästävät rahaa nykyään ankarasti toisaalta ja suuntaavat varat kriittisimpiin kehityskohteisiin. Viimeistään koronapandemia mullisti budjetit. Kun ensisijaisesti kriittinen hoito tietysti taataan, esimerkiksi IT-kehityksessä kaivattuihin hankkeisiin ei välttämättä riitä rahaa.
Yksi suurimpia syitä siihen, miksi tietojärjestelmät ovat ongelma hoitotyössä, on tiedonkulun puutteellisuus. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan puuttuu myös vuoden 2020 alussa voimaan tullut tiedonhallintalaki, joten tärkeän asian äärellä ollaan.
Jotta tiedonkulkua voi parantaa, ei onneksi tarvitse investoida isoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin ja panna kaikkia järjestelmiä uusiksi. Kustannustehokas tapa kehittää järjestelmien välistä tiedonvaihtoa on API – rajapinta, joka on itse järjestelmistä erillinen silta datan liikkumista varten.
API on oivallinen apu sotealan järjestelmien tiedonkulun parantamiseen. Niitä voidaan luoda järjestelmien välille ilman, että aiempaa järjestelmäviidakkoa täytyy vesuroida nurin. Tietojärjestelmien käyttöliittymiäkään ei tarvitse välttämättä muuttaa ollenkaan. Yhteistyö järjestelmätoimijoiden välillä helpottuu, kun on ketterä tapa dokumentoida, jakaa ja versioida palveluita.
Siellä, missä API ei ole paras ratkaisu, voidaan hyödyntää järjestelmäintegraatioita kuljettamaan tietoa järjestelmien välillä. Integraatioiden avulla voidaan automatisoida prosesseja, ja ne ovat myös läpinäkyvä tapa kehittää tiedonkulkua.
Ei siis pitkää kehitystyötä, ei uusien järjestelmien opettelua, ei käyttökatkoja. Vain paremmin ja ajantasaisesti kulkevaa tietoa.
Katso myös webinaari käyttöliittymien uusimisesta pienellä vaivalla.
Rajapintojen ja integraatioiden kumppani tekee järjestelmien käytöstä sujuvampaa
Tietojärjestelmät ovat sairaanhoitopiireille kriittisiä työkaluja, ja niitä kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi uusien potilastietojärjestelmien suunnittelun ohella kannattaa varmistaa, että integraatioita ja avoimia rajapintoja kehitetään aktiivisesti.
Alfamella on vuosien kokemus julkisen hallinnon tietojärjestelmähaasteiden ratkaisemisesta. Tunnemme yli 150:n sotealan järjestelmän rajapinnat kuin omat taskumme. Autamme teitä ratkaisemaan tiedonhallinnan ja tiedonkulun haasteet, jotta te puolestanne voitte taata potilasturvallisuuden ja lääkäreille paremmat edellytykset työhyvinvointiin.
Lue myös asiantuntijaoppaastamme, miten täytät tiedonhallintalain vaatimukset ja samalla kehität ICT:tä organisaationne käytössä.
Lataa Terveydenhuollon tiedonhallintaopas »
