Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen väline, jonka tavoitteena on yhtenäistää organisaation toimintoja ja rakenteita. Sen avulla koko organisaation toimintaa sekä hallitaan että kehitetään kokonaisuutena, jossa liiketoiminnan tavoitteet määrittävät kehittämisen ja sen suunnan.
Panostaminen kokonaisarkkitehtuurityöhön tuo mukanaan lukemattoman määrän hyötyjä koko organisaatiolle, mutta millaisia sudenkuoppia kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyy ja miten niitä on mahdollista ennakoida?
Mikään ei muutu - Vanhat ja kangistuneet toimintatavat järjestelmineen
Yksi suurimmista kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvistä riskeistä on toimintatapojen säilyminen muuttumattomina. Esimerkkinä mainittakoon hyvin karkea tilanne, jossa yrityksen varhaisimpia hankintoja on ollut järjestelmä – sanotaanko vaikka ERP. Vuosien saatossa tähän tiettyyn järjestelmään on upotettu paljon rahaa ja liiketoimintaa on jopa saatettu mukauttaa toimimaan järjestelmän ehdoilla. Usein järjestelmään on jopa muodostunut eräänlainen tunneside, eikä muita vaihtoehtoja edes haluta harkita – on vain talon tapa toimia, josta pidetään kynsin ja hampain kiinni. Toisaalta taas esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän koko elinikä halutaan hyödyntää kokonaan.
Tällaisessa tilanteessa tulisi kuitenkin havahtua ja pitää mielessä, että tietojärjestelmien tulee olla tukitoiminto liiketoiminnalle – ei missään tapauksessa ohjaava tekijä. Tietojärjestelmien on mukauduttava liiketoiminnan muutoksiin, ei toisinpäin. Myöskään jatkuvuutta ei pidä unohtaa – kun järjestelmä on kerran otettu käyttöön, miten uusiin versioihin siirtymisestä tehdään sujuvaa ja helppoa? Järjestelmät eivät saa aiheutua rajoitteeksi, vaan niiden tulee pystyä mukautumaan muuttuviin tarpeisiin ilman vaivalloisia hankkeita.
Nykypäivän dynaamisessa maailmassa, jossa tehdään runsaasti yrityskauppoja ja tiedonsiirron on oltava nopeaa ja ajantasaista eri järjestelmien välillä, on integraatioarkkitehtuuri väline tehokkuuteen. Integraatioarkkitehtuuri antaa työkalut automatisoituun tiedonsiirtoon sekä mahdollistaa esimerkiksi vanhojen järjestelmien korvaamisen uusiin vaiheittain. Tuoreisiin toimintatapoihin ei siis tarvitse hypätä kerralla, vaan kokonaisarkkitehtuuria on mahdollista toteuttaa hallituissa paloissa, vaihe vaiheelta.
Paljon parjattu tietoturva
Tietoturvariskit ovat tänä päivänä läsnä kaikkialla niin siviili- kuin työelämässäkin. Myös kokonaisarkkitehtuurityössä on tietoturvaan liittyvät riskit hyvä tiedostaa, jotta ne pystytään ehkäisemään.
Tietoturvaan panostaminen kokonaisarkkitehtuurityössä saattaa monesti tuntua raskaalta ja vaivalloiselta, pelkästään tekniikkaan liittyväksi asiaksi, mutta se tulisi silti ottaa osaksi KA-työtä. Kun tietoturva huomioidaan kaikkien osajärjestelmien hankinnoissa ja kun turhat ja vanhentuneet järjestelmät poistetaan, paranee organisaation tietoturva hetkessä.
Järjestelmiä integroitaessa on myös mahdollista tarkentaa pääsyoikeuksia ja rakentaa yli järjestelmärajojen tapahtuvaa käytön ja tiedon raportointia. Tällöin esimerkiksi luvattomat tietojen yhdistämiset havaitaan tehokkaammin. Tietoturva ei kuitenkaan saisi jäädä pelkästään tekniseksi toimeksi, vaan se tulisi huomioida jokaisessa liiketoimintaprosessissa, sillä ihminen itse on kuitenkin tietoturvalle suurin riski.
Kokonaisarkkitehtuurityön haasteet liittyvät usein siihen, että työ koetaan liian vaivalloiseksi ja massiiviseksi, johon eivät resurssit eikä halu sitoutua riitä. Olennaisinta kokonaisarkkitehtuurin onnistumiselle onkin liiketoimintajohdon aito halu sitoutua työhön sekä ajatella kokonaisarkkitehtuuria pitkäjänteisenä työnä, joka nivoutuu osaksi liiketoiminnan prosesseja ja toimintamalleja.
Haluatko lisätietoja?
